Sirokon silmässä

kuvittelua kaikenlaista

Kirjan kannet 3/6

Posted by sirokko : 29 kesäkuun, 2016

sukukirja

Joskus ammoin, kun tein sukututkimusta, kokosin samalla isälleni leikekirjan sukuhistoriastamme. Tekstit ovat vielä tallella ja niistä voisi joskus koota oikeankin kirjan, valokuvineen kaikkineen.  Jos viitsisi. Ongelmana on aina se, että vanhoilla ohjelmilla tehdyt tiedostot eivät enää toimi tässä windows kympissäni, pitäsi venkslata eri koneiden kanssa, tai kirjoittaa kaikki uusiksi, siis nähdä vaivaa, äääh.

Tähän teemataideversioon lainasin pixlristä puun ja tekstin, pohja on itse maalattu ja krakeloitu.

 

taidetta6c
Klikkaa viereistä  kuvaketta ja voit seurata kesän bestsellereiden syntyä!

 

 

24 vastausta to “Kirjan kannet 3/6”

  1. Hieno ja tärkeä kirja.Oikein tyylikäs.

  2. Liplatus said

    Todella mielenkiintoinen kirja suvun historiasta. Vanhanaikaisuus näkyy upeasti kirjan ulkoasussa.

    Toivottavasti osuu kohdalle ohjelma joka toimisi. Sisältö kun on jo valmiina, olisi hienoa saada kansien sisään.

    Aikoinaan ostin Lasipalatsin kirjakaupasta CD:llä -kirjan teko ohjelman, joka myös lopetti toimimasta kun ostin uuden Macin. Pitäne joskus kokeilla, alkaako toimia, kun koneen versio on muuttunut useasti.

    Hienoja kansia ovat myös kaksi edellistä.

    • sirokko said

      Kiitokset Liplatus. Olen lopen kyllästynyt näitten koneitten päivityksiin ja versioihin. Aina pitäisi muuttaa kaikki vanhat tiedostot heti uusiksi ja sittenkään ei kaikki aina toimi. Nämä jutut muuttuvat niin nopeaan ettei kaikki ehdi perässä. Minulla oli vanhan pöytäkoneen XP:llä vanha sukututkimusohjelma, joka hävisi kun kone pimahti. Kopiot on kyllä, ohjelmasta vaan pitää ladata uusin versio ensin win seiskalle ja yrittää muuttaa sitä kautta tiedostot kymppiin sopiviksi. Hohhoijaa. Vanha kuvankäsittelyohjelmanikaan ei kelpaa kympille, kranttu vehje, sanon mä.

      • Liplatus said

        Tympeätä tosiaankin on kun uudistaessa vanha lakkaa toimimasta. Rahastustahan se on että ohjelmatkin pitää muuttaa.

        Uteliaisuuttani nyt kokeilin kirja.lasipalatsi.fi/omakirja omakustantaja CD-romia koneeseeni. Yllätys on että ohjelma toimii nyt useaan kertaan uudistuneessa koneessani. Aukasisee kirjanteko ohjelman Pages ohjelmaan.
        Näkyy vaan olevan että Lasipalatsi kirjakauppa on suljettu ja tilalle rakennetaan REX- museota. Elikkä itse tehtyä kirjaa ei voi enää ainakaan sieltä tilata.

        • sirokko said

          Siis ihmeitäkin tapahtuu 🙂 Ehkä ohjelmaformaattisi kelpaa vielä jollekin kustantajalle, toivotaan niin. Minulla ei ole uudessa läppärissä edes cd-asemaa, kun nörttipojat sanoivat ettei semmosta enää kukaan käytä.. siis häh ja hä. Monet ohjelmani ovat cd_llä. mutta tietty eihän ne vanhentuneina muutenkaan kelpaisi. Tästä aikakaudesta ei kyllä jää historioitsijoille mitään tutkittavaa muuta kuin elektroniikkaromua.

  3. Onpa ihanan nostalgiset ja kauniit kannet. Upeasti vanha aika tulee esille.

  4. Selma said

    Tästä tulisi oikeasti tosi mielenkiintoinen ja kiva sisältöinen kirja, mutta tällaisenakin versiona tosi upea. Ohjelmakehitys menee niin hurjaa vauhtia eteenpäin. että päätä huimaa. Tein jo cambäkin seiskaan takaisin 10:stä. Ei ehkä viisasta, mutta katsotaan nyt.

    • sirokko said

      Tulisi kiva kirja, jos jakaisi vääntää… Minä olen mieltynyt kymppiin, uudella koneella toimii tosi hyvin, mutta kranttu mikä kranttu vanhojen tiedostojen kanssa. Seiskastakin kyllä tykkäsin, minulla on se vielä vanhalla läppärillä, joka toimii sillloin tällöin kun huvittaa 🙂

  5. susupetal said

    Tuollainen kirja on aarre, samoin sen tekijä! Sisua sisuksen tekemiseen näiden alati päivittyvien ohjelmistojen kanssa!

    Muinoin, kun ei ollut tietokonetta, kokosin sukukirjan perinteisellä liimaamis- ja kirjoittamismenetelmällä. Käytiin mummin kanssa läpi kaikki valokuvat, hän kertoi niistä ja minä kirjoitin.
    Se kirja katosi mummin kuoleman myötä, tiedän kyllä kenellä sukulaisella se on…

    • sirokko said

      Olet ollut kaukaa viisas, kun olet haastatellut mummiasi, minä en silloin vielä ymmärtänyt. Äiti kyllä kertoi omasta ikäluokastaan ja sen aikaisista valokuvista, vanhaa tietty sekin, mutta ei mummon aikaista. Harmi, jos sinulla ei ole kopioita niistä mummisi tarinoista, kannattaa kovistella sitä sukulaista, leikekirjan voisi sentään skannata itsellekin muistoksi. Isäni leikekirja oli vielä viime kesänä tallessa mökillä, saas nähdä vieläkö löytyy.

  6. Armiida said

    Hieno kansi hienoon kirjaan. Vaikka ei oikea olekaan, niin voi melkein aistia sukupolvien kulun entisistä ajoista tänne.

  7. Millin said

    Historian havinaa jo kauniissa kansikuvassa.
    Äitini suvusta on tehty oikein virallinen sukukirja, tauluineen kaikkineen. Mielenkiintoista sitä on lukea. Varmasti olisi sinunkin kirjasi, jos valmiiksi saisit.

    • sirokko said

      Sukukirjat on kivoja. Meidän suku on mukana jo kahdessakin virallisessa sukukirjassa, toista olin itsekin tekemässä. Tämä omani olisi henkilökohtaisempi ja kattaisi nykypolvetkin, siis jos joskus olisi valmis 🙂

  8. Laura T. said

    Upean näköinen kansi! Samantapaisesta projektista olen haaveillut, mutten toistaiseksi ole saanut aikaiseksi.

    • sirokko said

      Sukututkimus on kiva harrastus, joskin aikaa vievä. Kokonaan toinen juttu sitten saada historiaa kansien väliin asti, huh. Minä tuskin koskaan saan sen aikaiseksi 😦

  9. Asta said

    ihanan erilaisia kaikki kolme. tämä historia jutska voisi todella olla aivan oikea kirja

  10. Ester said

    Ähh, koneiden kanssa värkkäily on niin työlästä! Toivottovasti jollakin tavalla onnistut joskus siirtämään tiedot, olisi hienoa saada ne kansien väliin.

  11. tuulento said

    Tämäpä on minullekin tuttu aihe. Äitini kirjoitti vihkoon elämänkertansa tarinan ja minä väsäsin sen kirjaksi kuvineen. Nyt viime keväänä äitini nuorempi sisar, tätini, teki saman ja sama henkilö taas kirjoitti kirjaksi ja hommasi painoon. Siis, tosi tärkeää!!

Jätä kommentti Armiida Peruuta vastaus